Asettele rumpusettisi oikein

Rumpusetin asettelu

Ergonomiseen soittoasentoon keskittyminen auttaa sinua välttämään kipuja ja hyödyntämään luonnollisia liikeratoja. Kun kaikki setin instrumentit ovat sinulle parhaalla sijainnilla, soittaminen on yksinkertaisesti helpompaa.

Yhtä oikeaa vastausta ei ole, jokainen löytää soittouransa edetessä itselleen sopivan asettelun, kunhan muistaa kiinnittää siihen huomiota säännöllisesti. On kuitenkin "kultainen keskitie" ja useita perusasetuksia, joilla rumpusetti lähtökohtaisesti toimii paremmin soittajalle kuin soittajalle.

Kiinnitä näihin huomioita myös jos kasaat settiä lapsellesi, jotta hänen soittoasentonsa on alusta asti mahdollisimman ergonominen.

Rumpusetin instrumentit

Alla olevasta kuvasta voidaan nähdä useimmiten esiintyvä asettelu. Standardi (5-piece) rumpusetti koostuu näistä instrumenteista.
‍
Usein rumpali kuitenkin kokoaa settiä (etenkin akustista) pikkuhiljaa omanlaisekseen, poistaa tai lisää uusia rumpuja sekä esimerkiksi elektronisia padeja rumpusettiinsä.

Snare drum - Virveli
Bass drum - Bassorumpu
High tom & Mid Tom - Pikkutomit / Tomtomit / Tomit
Floor tom - Lattiatom
Hi-hat cymbals - Hi-hat
Ride cymbal - Ride
Crash cymbal - Crash

Miten asettelen rumpusetin vasenkätiselle?

Mikäli olet vasenkätinen, voit koota settisi usealla eri tavalla:

1. Oikeakätinen setti, jolloin opettelet käyttämään vasenta kättäsi hi-hatin soittoon ja oikeaa jalkaasi bassorummun soittoon.

2. Vasenkätinen setti, jolloin käännät setin peilikuvaksi, eli hi-hatin oikealle puolellesi.

Mikäli olet valmis tekemään hieman enemmän töitä opetellessasi soittamaan oikeakätisellä setillä, tämä on ehkä suositellumpi ratkaisu, sillä pääset soittamaan "open handed" eli kädet auki, josta on lukuisia hyötyjä. Tämän lisäksi kaikissa paikoissa, jossa pääset rumpuja soittamaan, setti on oikeakätiselle aseteltu. Sinulla ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta alkaa purkamaan ja kasaamaan settiä uudestaan, joten helpommalla pääset, jos olet opetellut soittamaan samoin päin, kuin valtaosa rumpaleista.

Voit helpottaa asettelua siirtämällä toisessa kuvassa oikealla kädellä soitettavan riden hi-hatin yläpuolelle tai jopa viereen, jolloin saat soittaa myös rideä vasemmalla kädellä.

Rumpupenkki (Throne)

Rumpupenkin korkeus ja etäisyys pedaaleista on oleellisin tasapainon ja pedaalien käytön kannalta, etenkin metallimusiikissa kun poljet molemmilla jaloilla, penkin väärä asettelu on usein syynä siihen, että harjoittelusta huolimatta et tunnu pääsevän haluamaasi lopputulokseen.

Osta heti alussa kunnon rumpupenkki, älä ota mitä vain keittiön tuolia tai työtuolia setille.

Kaksi nyrkkisääntöä asetteluun ovat:

1. Penkki on sen verran korkealla, että jalkasi ovat vähintään 90 asteen kulmassa tai hieman yli. Tällöin sinun ei tarvitse nostaa jalkaasi pedaali-iskuissa.

2. Penkki on oltava sen verran kaukana pedaaleista, että nilkkasi on polveasi edempänä. Muuten nilkan kulma jää liian pieneksi, liikkumavaraa on liian vähän ja etenkin kantapää alhaalla soittaessa liian lähellä istuminen vaikeuttaa soittoo huomattavasti. Älä kuitenkaan mene myöskään liian kauas setistä.

Nämä ovat esimerkkiasetukset ja suositukset, mutta jos olet todella pitkä tai sinulla on pitkät jalat, voi olla että on istuttava korkeammalla tai hieman kauempana.

Bassorumpu (bassdrum)

Bassorumpu on hyvä asettaa paikalleen heti kun penkki on asetettu sopivalle korkeudelle.

Aseta bassorumpu oikean jalkasi eteen oikeakätistä settiä kootessa. Vasenkätistä settiä kootessa bassorumpu tulee vasemman jalan eteen.

Parhaan sijainnin bassorummulle löydät, kun asetat penkin oikealle korkeudelle, lasket jalkasi alas niin että pystyt nostamaan ja liikuttamaan jalkaasi luontevasti. Asettele pedaali siihen.

Virveli (snare drum)

Virveli asetetaan jalkojen väliin, yleensä vaakasuoraan, jotkut asettavat sen myös hieman kallelleen soittajaan päin tai soittajasta poispäin kapulaotteesta riippuen. Virvelin korkeuden perussääntö on, että vanne, eli metallinen (tai joissain virveleissä puinen) reuna = rim, on noin vyön korkeudella. Korkeussäätö on kuitenkin mielipideasia, monenlaisia korkeuksia löytyy. Etsi itsellesi paras vaihtoehto.

Yksi suhteellisen yleinen nyrkkisääntö on myös, että penkin yläreuna on samalla kohdalla, kuin virvelin alareuna. Tämä toki riippuu soittajan koosta, virvelin syvyydestä jne, mutta voit kokeilla myös tätä vaihtoehtoa.

Sen ei kannata olla ihan sylissä, siirrä virveli vähän edemmäs, jotta jalat mahtuvat liikkumaan paremmin eikä sinun tarvitse vetää käsivarsiasi taaksepäin.
‍
Älä aseta virveliä niin matalalle, että lyöt itseäsi jalkaan soittaessasi, tai että sinun tulee levättyä kädelläsi jalan päällä, silloin kun ei tarvitse soittaa. Tällöin myös kantti-iskujen soittaminen on vaikeaa.

Katso video, josta nämä suurin osa näistä kuvista on otettu.

Hi-hat (hi-hat)

Hi-hat asetetaan standardisetissä soittajan vasemmalle puolelle, vasenkätistä settiä rakentaessa hi-hat tulee peilikuvaksi, soittajan oikealle puolelle. Hi-hatin asettelussa keskeisintä on korkeus ja sijainti

Hi-hat ei saa olla liian matalalla, jotta hi-hatin ja virvelin väliin jää tarpeeksi tilaa. Hi-hatin ei myöskään tarvitse olla tavattoman korkealla, silloin matka virvelille ja takaisin hi-hatille on tarpeettoman pitkä, sekä saatat joutua pitämään käsivarttasi jännityksessä soittaessasi, mikä ei ole ideaalia. Varsinkin punk-rumpalit asettavat hi-hatin monesti todella korkealle, mutta lähinnä ulkonäkösyistä.

Tee sama testi, kuin bassorummun kanssa, katso missä vasen jalkasi luonnollisesti haluaa olla ja aseta pedaali siihen. Nyrkkisääntönä korkeudelle monesti n. vaaksan mitta virvelin vanteesta hi-hatin alareunaan.

Tomit (high-tom, mid-tom, floor tom)

Akustisissa seteissä ison eron asettelun mahdollisuuksiin tekee bassorummun koko ja tomien syvyys. Sähkörummuissa taas setin runko ja säätömahdollisuudet.

Pikkutomit olisi hyvä asetella mahdollisimman alas ja vaakasuoraan.

Syvät tomit eivät anna lyhyelle soittajalle mahdollisuutta asettaa tomeja ideaaliin kulmaan, vaan ne tulee helposti aseteltua "mikkihiirenkorviksi" liian pystyyn ja kohti rumpalia. Vanhoissa (80-luvun seteissä ja vanhemmissa) on monesti syvemmät tomit, joten tämän ikäiset setit eivät ole hyvä vaihtoehto lapselle tai lyhyelle soittajalle.

Vertaa tomien ja soittajan ranteen asentoa näissä kuvissa.

Lattiatom on yleensä soittajan oikealla puolella, samalla korkeudella virvelin kanssa.

Symbaalit (crash, ride, splash, china..)

Edellä mainitut pointit luonnollisista liikeradoista ja ergonomisesta istuma-asennosta pätevät luonnollisesti myös symbaaleihin.

Hyvänä lähtökohtana on se, että symbaalit ovat riittävän lähellä, että soittajan ei tarvitse kurotella niihin, sekä riittävän matalalla, jotta soitto on helppoa ja luontevaa.

Symbaaleiden asettelu on rumpusetin eniten elävä ja muuttuva osa ja vaihtelee paljon sen perusteella, mitä symbaaleja setissä on, ja miten kukakin kokee soittamisen parhaaksi. Tässä saat siis tehdä omia tutkimuksiasi kunnes löydät sopivimman asettelun.

Symbaalit ovat usein vaakasuorassa tai ihan hieman soittajaan päin.

Kertaus: tärkeimmät pointit settiä kootessa

Penkki: Vähintään sen verran korkealla, että polvet ovat alempana kuin lantio, sekä nilkat edempänä kuin polvet.

‍Bassorumpu: Oikean jalan edessä, vasenkätisellä setillä vasemman jalan edessä.

‍Virveli: Jalkojen väliin. Muista kiinnittää huomiota lyöntiasentoon ja säädä korkeus penkin korkeuden mukaan.

Hi-hat: Soittajasta katsoen vasemmalle virvelin viereen, vasenkätisessä setissä oikealle. Kiinnitä huomiota korkeuteen suhteessa virveliin. Hi-hatin sijainti niin, että pedaali on jalalle luonnollisella kohdalla.

‍Tomit: Mahdollisimman vaakasuoraan. Lattiatom on hyvä olla virvelin kanssa samalla tasolla.

‍Symbaalit: Melko vaakasuoraan helposti ulottuville, jotta lyönnit onnistuvat luonnollisesti


Toivottavasti tästä kirjoituksesta on apua rumpusetin kokoamiseen etenkin, jos olet aloittelija. Palaa tarvittaessa uudelleen näihin pointteihin seuraavan kerran setin taakse istuessasi.